12/09/2026
Mistä hevonen ilahtuu? Mistä sen huomaa?
Ihmisten kanssa toimivan hevosen hyvinvointi edellyttää sitä, että yhteistyö ihmisen kanssa, työskentely ja pitoympäristö ovat sellaiset, että päivittäinen kokemus on hevoselle jatkuvasti plussan puolella, välillä neutraalia, negatiiviset kokemukset ohimeneviä ja mahdollisimman lieviä.
Hevostutkimuksessa on havaittu, että hevosen negatiiviset kokemukset on kohtuullisen helppoa tunnistaa. Kivusta on jo valtava määrä käyttäytymismittareita, stressiä tunnistetaan esimerkiksi hormonimittausten avulla ja käyttäytymisestä: levottomuudesta, pelokkuudesta, aggressiivisuudesta, apatiasta, jne.
Jo vuosien ajan meneillään on ollut tutkimushankkeita, joissa selvitetään sitä, miten hevonen ilmaisee positiivisia tunteitaan ja kokemuksiaan. Tuloksiakin on ja varmasti saadaan lisää, m***a on myös osoittautunut, että positiivisten tunnetilojen todentaminen on vaikeampaa kuin negatiivisten. Näyttää siis siltä, että on vaikeampi tunnistaa luotettavasti hevosen myönteisiä tunteita kuin kielteisiä.
Myönteisistä tunteistakin tiedetään kuitenkin jo paljon. Ja arjessa ainakin pidempään hevosta havainnoidessa myönteiset tunteet tulevat minusta ilmeisiksi. Ilmeet, eleet, uteliaisuus, rauhallisuus, halu osallistua, olla läsnä ja kommunikoida, valinnat, vuorovaikutus ja oma-aloitteisuus, innokkuus ryhtyä uudelleen aiemmin tehtyihin asioihin ainakin voivat kertoa minulle siitä, että hevosen kokemus on muodostunut myönteiseksi. Samoja tutkimuksissakin havaitaan, m***a silti edelleen on haussa se, mitä voitaisiin laajemmin käyttää mittareina myönteisten tunteiden tunnistamiseksi ja todentamiseksi.
Joskus positiivisuuden ilmaus voi olla sitäkin, että hevonen ilahtuu ankeuden päättymisestä, sairaskarsinassa virikkeiden puutteessa ihmisen ilmestyminen voi ilahduttaa huomattavasti näkyvämmin kuin laumaelämässä laitumella. Ilahtuminen hyvä, m***a muu ankeus silloin tietenkään ei.
Minua kiinnostaa aina kuulla, miten ihmiset sanoittavat tätä. Miten kukin tunnistaa hevosensa positiiviset tunteet ja miten seuraa hevosensa kokemusta. Minulle se on usein esimerkiksi sitä, että havainnoin, miten hevoset tulevat uudelleen tilanteisiin, joissa niitä on koulutettu, miten mielellään ne ryhtyvät tekemään tutuksi tulleita harjoituksia, mitä niille on jäänyt aiemmista toistoista ja harjoituskerroista mieleen.
Miten sinä havainnoit asiaa?
Kuvassa kaksi nuorta hevosta harjoituskerran jälkeen. Oli kiinnostavaa havaita, että vaikka tilanteessa oli mukana jännitystäkin ja uusia asioita sekä vieras ihminen, kyseisellä kertaa ei käytetty edes ruokapalkintoja ja tarhaan vietyä tarjolla oli laaja pihattoalue, lauma ja ruokaa, nämä nuoret jäivät silti kiinnostuneina pidempään seurailemaan meitä poistuvia ihmisiä. Ehkä tekeminen oli kiinnostavaa, ruokki uteliaisuutta ja tutkimisen tarvetta. Vasta seuraavilla kerroilla selviää lisää 😊
