Lasse Kinnari - Valmentaja

Nöyränä tuijottaa selkänojaa ja haistella kaikkien niskahikiä

M***a ku on "väärinpäin" nii istumatyöläänen saa lapaa kunnolla liikkeeseen mukaan eikä sitä aina juntata jonneki. On hiirikäsi tykännyt ja tukena ollu myös serratuksen tekemisiä. Epäkäs kyllä jaksaa, se on mulla ihan kehityksellinen ongelma dominoivana

M***a oon saanut tässä latsin alaosaankin massaa ku on aina alottanu selkätreenit jollain latsin hiplailulla ja alaosaan keskittyen. Sitten perään jotain muuta.

Tänään oli tosi väsynyt latsin alaosasta ja tein sitten ylätaljan vaan vetämällä sillä millä isoin romu tulee. Aikamoista epäkkään ilotulitustahan se näytti videolta katsottuna olevan 😃😆

Ens kerralla taas kiinni heikkouksien ja eteenpäin.

Dieettiä mietinnässä... Katotaan onko se kisakireyteen asti. 🫢

Muistisarja treenaajille ja varsinkin alkutaipaleella oleville.

Joskus kaipaan aikaa, kun oli vain body lehdet olemassa. Tehtiin sitä mitä tehtiin kovaa ja sydämellä. Ei kikkailtu ja menty kun tuuliviiri sen mukaan mitä somessa ja YouTubessa on nyt kuuminta tiedettä. Ja kuka huutaa koviten jotain omaa agendaa.

Päätä mitä teet seuraavat vähintään 3kk. Sitten mieti, olisko muutettavaa tulosten perusteella. Ei sen, mitä joku höpisee netissä. Mikään mitä ei tehdä tarpeeksi kauan ei tuota mitään.

-Lasse

Muistutus sunnuntai meille vaivaisille.

"Hyvähän mun on valmentajana huudella?"

Itte asiassa kyllä, elän vaivojen kanssa joka päivä. Luonto/luoja on suonut mulle tämän kehon ja näillä mennään. Leikkaus joskus, ku ei enää pärjää, voi kai tuoda jotain positiivista. Kuka sen tietää? Mistä pallosta sekään katotaan VARMAKSI?

Pääsen ominajaloin kävelemään ja toimimaan vain ja ainoastaan jatkuvan säännöllisen treenaamisen takia.

Olin juuri auttelemassa isää kotipuolessa. Korjauksia, hitsaamista jne. 21:00 alkoi olla jo niin paljon oireita, että pakko lopettaa ja klenkuttaa iltapalalle. Seuraava aamuna vähä parempi, m***a kun pääsen seuraavan kerran treenille ja vähä saa alaselkä/lantio levähtää, niin olen taas siinä kunnossa mitä ennen rasitusta.

Työn ja pitkäjänteisen tekemisen jälkeen (sekä saamani avun ja opiskelun) oon päässy pisteeseen, että olen ikään kuin yhden askeleen vaivoja edellä. Ennemmin vaivat voi ku pässiä narusta. Tilanteen muuttuessa mukaudutaan tekemisellä uudella tavalla.

Nää ei oo mitään "haetaan pari taikaliikettä ja sitten vaan nips naps ja kops kaikki on kuukaudessa selvää"

Lasse

-valmennus

En mä vieläkään pysty oikein uskomaan tota hackia 🤯😇🥳

Hacki on yhtäkkiä lähempänä 200kg ku 100kg. 😃 Viikko sitten testasin ja olin ihan ihmeissään, että miten tää nyt näin voi mennä. Toinen kerta meni yhä hyvin ja jopa paremmin.

Olikohan jotain 2017 tms ku jotain onnistunut viimeksi hackis oikealla romulla tekemään.

Kyllä siellä pitkän työn päätepisteenä aina jokin kiitos seisoo, tavalla tai toisella.

Oleellinen juttu myös säären ja lonkan harjoitteet ennen treeniä ja näitten sarjojen tauoilla jatketaan niitä jotka eniten tuntuu kullakin kerralla tuovan positiivista vastetta.

"Miksi sä aina kikkailet kaikkee nii paljo"? Tämän takia. Meillä on monesti voimaharjoitteluun painottuvassa tekemisessä sellaisia saliegoja. Ne meillä kullakin olevat mahdolliset vaivat/haasteet tms vaan jotenkin katoaa kunhan vaa "tekee kuningas liikkeitä hyvällä tekniikalla". M***akun jos sun hermosto ajaa nyt jotain liike strategiaa jollain ei niin toivotulla tavalla, niin se mitä sä kuvittelet tekeväsi sen ison painon kanssa, ei kiinnosta sun hermostoa, se haluaa vaan selvitä tehtävästä.

Mun saliego ei anna periksi tehdä vajaalla liikeradalla edes paskoilla nivelillä😆 vähintään parempaan kohti jos einy justii kannata väkisin mennä.

Blogia kirjoitellasi tuli sunnuntain lausahdus.

Sama pätee myös minun ravintovalmennuksessa. Ihan sama miten hyvin sitä lappua seuraat, jossei sulla siitä muodostu selkäytimeen toimintamallia, rutiinia, runkoa.

Lasse

Puntti on vaa ulkonäköä ja yleiskunto vaa huononee?

Tuli välipäivä ja otin munamankelin persustan alle. Edelliseseen tallennettuun kierrokseen nähden meni aika hyvin😃

Ainoa Aerobinen mitä tenhy on ollu rauhallinen uiminen 2-3x kuukaudessa ja ollut sekin nyt tauolla kevään ja kesän erilaisten talotöiden takia. Kaikki muu kun uiminenon ollu suorituksen jälkeen enemmän tai vähemmän 💩 tuntuista selässä ja lonkissa. Nyt oli ekaa kertaa aiva hyvä olo.

Muuten on vaan menty jalkapainotuksella treeneissä. Ja pitkät sarjat näytellyt pääosaa, koska lyhyemmät tuo niin paljon enemmän painoa, ettei siitä oikein tuu mitään järkevää tekemistä noitten lonkkarassukkojen kans. Nyt on raskaampaaki saanu pikku hiljaa tehtyä.

Eli takaisin otsikkoon. Ku oliski se ihmiskehon niin yksinkertainen mitä halutaan aina sitä yksinkertaistaa. Ei pumppu tiedä mikä sitä rasittaa, pitkätsarjat ja hapenottoa haastavat jalkatreenit kyllä tuota muutakin kuntoa edistää.

Joooooo ei tuu maraton juoksijaa ei ja se nyt ei ollutkaan pointti.

Kokonaisuus on varmastikin parempaa yleistä lonkkien toimintaa sekä parempi yleiskunto.

Tuossa ku pääsee kesälomalle ajattelin testata Cooperin. Katotaan miten kipiäksi sillä lonkat saa vai olisko niis jo tuohonkin mukautumiskykyä?