Maria Nalli

Mikkikammo.

Näkyväksituleminen on ollut oma vaikea ja pitkä prosessinsa, m***a niin on ollut mikkikammokin.

Headsettiin puhuminen on menetellyt, koska mikkiä ei tarvitse pitää kädessä, vaan kädet saa huiskaa vapaana ja keho pysyy tällöin rennompana.

Viime viikonloppuna otin itseäni niskasta kiinni ja juttelin mikkiin Sun Juhlilla useampaan otteeseen. Alkuun jännitti valtavasti, m***a jännitys suli pikkuhiljaa. Välillä jännitys palasi ja katosi. Keho eli jännityksen ja rentouden väliä. Mokailin ja onnistuin. Jälkikäteen ajateltuna selvisin ihan hyvin.
Häpeää, en tuntenut eli sen suhteen on tapahtunut paljon. Sisäinen kriitikko sen sijaan oli mukana menossa äänekkäästi✌🏻
Monia asioita on tullut tehtyä ja nyt tuokin. Ensi kerralla sitten yhtä kokemusta viisaampana.

Kotiin palattuani sain tyttäreltä tuollaisen mikrofonin. Hän ei tiennyt mikkikammostani mitään, joten lahja oli täydellinen♥️

Tämä pieni mikki kiinnitetään puhelimeen ja se nauhoittaa äänen. Koitan nyt tehdä sen kanssa someen videoita, jotta pääsisin kammostani kokonaan eroon.

Katsotaan miten homma etenee😅 koska en todellakaan ole mikään videoiden tekijä. En hallitse upeita edittejä tai mitään muitakaan juttuja millä saisi videoista upeita. Koitan vaan nyt puhua tänne ja olla just sellainen kuin olen♥️

Miksi Sisäinen Piiri ei ole kaikille?
Koska kaiken ei kuulukaan olla.

Sisäinen Piiri ei ole paikka, johon tullaan ensimmäistä kertaa tutkimaan, mitä sisäinen työ tai ryhmäprosessi voisi olla. Eikä se ole viikonloppu, josta poimitaan muutama hyvä harjoitus mukaan kotiin.

Tämä on pitkä prosessi ihmisille, jotka ovat jo kulkeneet jonkin matkaa itseensä. Heille, joilla on kykyä kannatella itseään ja ymmärrystä, sekä omista, että toisten rajoista.

Sisäinen Piiri vaatii halua olla ryhmässä pitkään. Halua tulla näkyväksi keskeneräisenä. Osaamista omasta kyllä ja ei kohdista. Kykyä kohdata itsensä ja toinen juuri siitä paikasta, missä on, ilman että pakenee paikalta silloin, kun jokin muuttuu vaikeaksi.

Sisäinen Piiri ei ole alkeiskurssi eikä paikka kokeilla, olisiko tällainen työskentely oma juttu.
Se on seuraava vaihe ihmiselle, joka tuntee jo itseään, osaa ottaa vastuuta omasta prosessistaan ja haluaa tutkia itseään syvemmin yhdessä muiden kanssa.

Varaa kanssani puheluaika ja pohditaan sopisimmeko me työskentelmään yhdessä♥️
[email protected] tai DM.

Videolla ja kuvalla huomio, koska viemäröinti hommia on luvassa kurssilakin😄

Musta sanottua.

Keväällä päättyneen Sun Vuoden ”riparilapusta”. Kirjoitettiin kaikille palautteita paperille kotiin vietäväksi.

”Äiti-hippi♥️☮️
En toistaiseksi ole kokenut yhtä turvallista kannattelua kuin sinun luomassa tilassa. Sielun parantaja”

”Tuun sun kanssa minne vaan - suuressa rakkaudessa ja rakkauden varjoissa. ♥️ Kiitos kun oot♥️”

”Syvän ymmärryksen tuomaa läsnäoloa”

”Hirmu kiitollinen, että olen saanut tavata sinut, kanssasi olen todistanut sellaisen ihmisyyteen, jota en tiennyt olevan olemassa♥️”

”Sinä olet kaunis viisas rohkea isosisko minulle. Ollaan rakkaus. Yhdessä.”

”Liikettä monella tasolla”

”Mahtava, avara, rakas, ihana, aito”

”Sinun luomassa tilassa saan olla turvassa ja tulla nähdyksi kaikkinensa, kokonaisena, rakastettuna”

”Viisas, monilahjakas, sydämellinen, tunnetaituri”

”Viisas, luoja, kannattelija, näkijä, mahdollistaja”

🥹🥹🥹rakkaustyö♥️♥️♥️

Taajuuksista.

Katselin mökillä ympäröivää luontoa ja luonnon kerroksellisuutta.
Kukkia jotka kukkivat kesän alussa ja kultapiiskua, joka kukkii nyt.
Puiden lehtiä, jotka alkavat vaihtaa värejään.
Kaipaan kimalaisia apilan kukissa, m***a samalla iloitsen pienten sammakonpoikasten kasvusta.

Millä taajuuksilla mikäkin asia luonnossa on nyt tässä vaiheessa elokuuta.

Pohdin samalla ihmisyyden taajuuksia.
Miten jotkin triggeröivät tilanteet muuttavat tunnetilaa ja samalla taajuutta.
Kuinka ihastuminen vaikuttaa kehon hormooneihin ja sitä myöten nostaa taajuutta.
Entäs se kun palaakin johonkin vaikeaan muistoon, voi se vaikuttaa jopa ympärillä oleviin ja muuttaa heidänkin taajuuttaan.

Tein viime vuonna paljon taajuustyöskentelyä ja se on asia mikä edelleen kiinnostaa.
Etenkin se mistä tunnistaa muutoksia ja kuinka palautua ”mukavalle” taajuudelle.

Luonto inspiroi nyt ja varmaan aina🥰
Siksi tämä kuva🍁♥️
Ja David Parsonsin musiikki.

Istuin eilen laiturilla.
Tuuli ja aallot keinuttivat.
Aloin elämään Sisäisen Piirin kurssia perjantaina.
Isoa myllerrystä.
Suuria tunteita.

Tämä työ on välillä karua ja rajua.
Elämä pistää polvilleen ennen kursseja.
Joudun käymään asiat läpi kehollisesti ja tunnetasolla.
Elämä tarjoaa kokemuksia ja opetuksia kun astun kurssin taajuudelle.
Aivan kuin muuten ei olisi tarpeeksi materiaalia😅
M***a kyse onkin siitä ketä kurssille tulee.
Miten elämä muodostuu jokaisessa ryhmässä omanlaisekseen.

Samalla myllerryksen keskellä on rauha ja ilo.
Toinen kuva tämän päivän lenkiltä.
Rakkaus.
Rakkaus on se mihin nojaan, mistä ammennan ja mikä muodostuu orgaanisesti ryhmän kannattelevaksi voimaksi.
Rakkaudesta myös palvelen.
Astun kurssin taajuudelle rakkaudesta palvelukseen.

Kaikki voi olla yhtäaikaa todellista kurssin taajuudella.
Luopuminen, irtipäästö, levollisuus, eteenpäin meneminen, rakkaus ja ilo.

Sisäinen Piiri on alkanut elää minussa hyvin kokonaisvaltaisesti.

——
Meillä on jo mieletön porukka osallistumassa Sisäisen Piirin kurssille.
Kurssi alkaa 1.10.
Jos kuulet kutsun niin vannon ettei sitä kutsua kannata ohittaa..
Tulee väkevää🔥 Tervetuloa mukaan♥️