Hermostocoach Minna Frondén

Onko sun työpäivässä parasta se, ettei tarvitse heti aamulla tietää tarkalleen, mitä päivä tuo tullessaan? 🤩

Saatat startata yhdestä tehtävästä ja päätyä kohta jo ihan toiseen, koska joku keskustelu herättää ajatuksen, vastaan tulee kiinnostava mahdollisuus tai huomaat jotain, mikä muuttaa koko näkökulmaa tekemiseen. Et välttämättä koe sitä poukkoiluna, vaan enemmänkin annat itsellesi mahdollisuuden johonkin, mitä et olisi voinut nähdä tai kokea valmiiksi suunnitellun päivän sisällä. 🔥

Hermoston perceiving-ominaisuudessa onkin paljon vapautta ja avoimuutta. Sulle voi olla luontaista pitää vaihtoehtoja avoinna sen sijaan, että päätät heti yhden oikean tavan toimia. Saatat ensin kokeilla, tunnustella, kerätä tietoa ja katsoa, mihin suuntaan tilanne lähtee kehittymään.👌

Työelämässä pystyt mukautumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja löytämään uuden reitin silloin, kun alkuperäinen ei enää toimi. Saatat olla se, joka ehdottaa uutta juttua kokeiltavaksi tai huomaa kesken projektin, että nyt on tullut vastaan jotain, mikä kannattaisi ottaa huomioon ennen lopullisia päätöksiä. 🙌

Parhaimmillasi oot usein just silloin, kun sulla on tilaa regoida. Kun tekemisessä on riittävästi vapautta, sun uteliaisuus pääsee mukaan ja voit antaa ajatusten kehittyä tekemisen aikana. Kaikkea ei tarvitse ratkaista heti, eikä jokaisen päivän tarvitse näyttää samalta, jotta saisit asioita aikaan. 🤗

Voit olla todella tehokas, kun sulla on mahdollisuus itse päättää, miten pääset tavoitteeseen. Toimiva työpäivä ei välttämättä rakennu tarkasta rungosta, vaan siitä, että tiedät mitä kohti oot menossa ja sulla on mahdollisuus valita matkan aikana paras tapa päästä sinne. 🥳

Kun tiedostat nämä itsessäsi, tiedät millainen työskentelytapa ja rytmitys auttaa sua käyttämään vahvuuksiasi. Kaikkea ei tarvitse lukita etukäteen, kun tiedät, että parhaat ratkaisusi syntyy saadessasi tutkia vaihtoehtoja ja reagoida matkan varrella tapahtumiin. 💪

P.s. Tiedätkö muuten, että perceiving-ominaisuus on kytköksissä hermostossa motorisesti siihen, miten vasen näkökenttäsi skannailee maailmaa vähän laajemmin ja on nopeampi havainnoimaan ja reagoimaan. 😊

Ootko joskus poistunut tapaamisesta tai kokouksesta niin, että periaatteessa kaikki meni ihan ok ja päätökset tuli tehtyä, m***a jokin jäi silti painamaan mieltä? 🤔

Ehkä keskustelu eteni vauhdilla, asiat ratkaistiin ja seuraavat askeleet sovittiin, m***a samalla mielessä pyörii, että joku ei saanut ääntään kuuluviin, toinen näytti ahdistuneelta tai sait itse palautetta tavalla, joka satutti enemmän kuin oli tarkoitus. Huomaat helposti sen, mitä keskustelun rivien väliin jäi - ilmeet, eleet, äänensävyt ja tunnelman muutokset. 🧐

Työelämässä tällaista herkkyyttä saatetaan joskus pitää turhana pehmeytenä. Saatetaan ajatella, ettei "asioita pidä ottaa niin henkilökohtaisesti" tai että päätökset nyt vaan on päätöksiä. M***a sä haluat kuulla ihmisten näkökulmat ja varmistaa, että päätös tuntuu myös yhdessä oikealta, etkä silti unohda faktojen merkitystä.☝

Hermoston Feeling-ominaisuus kumpuaa motorisesti siitä, miten käytät näkökenttääsi ja havainnoit ympäristöäsi ensin suuressa kuvassa ja vasta sen jälkeen keskittyen yksityiskohtiin. Feeling-ominaisuuden kautta päätöksiä ei tehdä vain tunteella tai vaikeita asioita vältellä. Kyse on siitä, miten päätöksiä tehdessä huomio kiinnittyy luonnostaan siihen, miten ne vaikuttavat itseen, ihmisiin, harmoniaan ja luottamukseen. 🩵

Kommunikoinnissa se näkyy usein haluna valita sanat niin, että viesti menee perille loukkaamatta ketään. Palautetta antaessa mietit ehkä ensin, miten toinen pystyy ottamaan sen vastaan ja ristiriitatilanteissa haluat ymmärtää, eri osapuolia etkä vain kuka on oikeassa. 😁

Usein työntekijä, joka kuulee joskus olevansa liian kiltti tai miettivänsä liikaa muiden tunteita, on myös se, jotka huomaa ensimmäisinä, jos työilmapiiri alkaa rakoilla, yhteistyö takkuaa tai joku jää yksin kuormansa kanssa. ☝️

Kun ymmärtää sen luontaiseksi tavakseen tehdä päätöksiä ja kohdata ihmisiä, siitä tulee paljon helpompaa kertoa myös muille. Samalla työkaverit alkavat nähdä, ettei kyse ole vaikeiden asioiden välttelystä, vaan siitä, että haluat rakentaa ratkaisuja, joiden kanssa myös ihmiset pystyvät elämään. 🙌

Tunnistatko aloitatko päätöksentekoa enemmän tunteella ja oman fiiliksen kautta, kuin järki edellä? 🤗

Kuvittele tilanne, jossa tiimi yrittää ratkaista ongelmaa ja keskustelu kiertää samaa kehää. Aina on joku näkökulma, huoli tai ajatus, joka pitäisi ottaa huomioon ennen päätöstä. Sä huomaat katsovasi kelloa ja ajattelevasi, et nyt pitää vaan ymmärtää, mitä oikeasti tarvitaan ja saada päätös tehtyä! 🧐

Jos tää kuulostaa tutulta, tapasi tehdä päätöksiä ja kommunikoida saattaa startata analyyttisesti ja olla hyvin suoraviivainen. 🤗

Esität kysymyksiä, tarvitset tietoa. Sanot ääneen sen, minkä moni muu jättää sanomatta. Eikä tarkoitus tietenkään oled loukata ketään vaan haluat vain päästä järkevään lopputulokseen. Kun joku juttu ei meinaa aueta, kaipaat lisää faktaa, perusteluja ja asioita, joita voidaan todentaa.👌

Hermostossa Thinking-ominaisuus kumpuaa motoriikasta ja siitä, miten käytät näkökenttääsi. Keskityt ensin yksityiskohtiin, joiden jälkeen näet kokonaisuudet paremmin. Thinking-ominaisuudessa järki edellä toimiminen ei tarkoita kylmyyttä vaan sen kautta mieli lähtee luonnostaan arvioimaan asioita johdonmukaisuuden, perustelujen ja oikeudenmukaisuuden kautta. 🙌

Thinking-ominaisuus tuo päätöksentekoon vahvaa harkintaa ja selkeyttä. Kun päätös tulee eteen, et välttämättä halua hypätä ensimmäiseen ratkaisuun. Haluat ymmärtää kokonaisuuden ja varmistaa, että päätös tuntuu järkevältä myös pidemmällä aikavälillä. Parhaimmillaan tämä tuo tiimiin vakautta, johdonmukaisuutta ja kykyä nähdä asioiden taakse. 🙌

Kommunikoinnissa se näkyy usein suoruutena ja haluna puhua asioista sellaisina kuin ne on. Monelle se on myös tapa osoittaa arvostusta. Uskoa siihen, että voidaan puhua rehellisesti ja ongelmat ratkaistaan avoimesti. Kun tämän tunnistaa itsessään, on helpompi myös sanoittaa se muille. Voi kertoa, että suorat kysymykset eivät ole hyökkäys, vaan tapa käsitellä tietoa ja tehdä päätöksiä. 🙏

Kaikkein toimivimmat työyhteisöt syntyvät mm. siitä, että ymmärretään, miksi toinen tarvitsee päätöksentekoon ja kommunikointiin eri asioita ja toimii ehkä eri tavalla kuin toinen ja että sen taustalla on varmasti aivan yhtä hyvä tarkoitus molemmilla.🔥

Tunnistatko sä itsessäsi thinking-ominaisuutta kun starttaat päätöksentekoa tai kommunikoit? 🤩

Ootko noteerannut, että liian tiukat raamit tai ennalta määritellyt toimintatavat himmentää luovuutta ja saa ajatukset täysin jumiin? Jos sulla ei ole tilaa ideoinnille, asioiden kehittämiselle tai uudenlaisten ratkaisujen pohtimiselle, tunnet että tukahdut. 🧐

Tiedät myös varmasti silloin, miten saatat innostua sormia napauttamalla jostain ideasta, keskustelu lähtee herkästi rönsyilemään, uusia ajatuksia syntyy lennosta ja visiot alkaa piirtymään mieleen valmiina kuvina. 🙌

Hermoston intuitive-ominaisuudesta kertoo kehosi motoriikka, se millainen on tapasi kävellä ja tuottaa voimaa. Silloin takaketjusi lihakset aloittavat toimintaa ja hartiasi/ylävartalosi johtaa liikettä. Epäsymmetria on voimantuotossa ja aktivoitumisessa myös tärkeää. Mieli etsii herkästi yhteyksiä sellaistenkin asioiden välille, jotka ei vielä näytä liittyvän toisiinsa. Lähdet luonnostasi tarkastelemaan kokonaisuuksia, tulevaisuuden näkymiä sekä yhdistelet mielelläsi uusia ideoita💎

Intuitive-ominaisuuden omaava arvostaa kyllä myös konkreettisuutta, m***a lähtee luonnostaan liikkeelle mahdollisuuksista ennen yksityiskohtia. Voi myös olla, että hän välillä kuulee olevansa liian idealistinen tai että pitäisi pysyä enemmän asiassa. Kuitenkin hän voi oll usein myös se, jonka yksi kysymys saa koko tiimin katsomaan tuttua asiaa uudesta näkökulmasta. Ja mitä sä näet, voi olla jotain mitä muut ei ole vielä edes huomanneet. 💡

Intuitive-ominaisuuden tiedostaminen auttaa sanoittamaan töissä, millainen tapa hahmottaa asioita auttaa toimimaan parhaiten. Saatat tarvita uutta työtehtävää aloittaessa ennen kaikkea tilaa ja vain ymmärryksen siitä, miksi jotain tehdään ja mikä on isompi tavoite. Kun kokonaiskuva on kirkas, on paljon helpompi lähteä kehittelemään vapaasti uusia ideoita ja visioimaan mahdollisuuksia. 🤩

Miten päästä alkuun omien hermostojuttujen ymmärtämisessä? 👇

Syyskuun hermostoluennoissa Helsingissä pääset tutustumaan lähemmin hermoston eri ominaisuuksiin ja havainnoimaan niitä myös käytännössä. Saat luennolta konkreettisia vinkkejä arkeen ja työhön, kuinka hyödyntää tiettyjä ominaisuuksia käytännön tasolla. 🩵

Kurkkaa bion linkkipuusta lisää ja tuu mukaan! 🤗

"Me kohdellaan jo kaikkia tasapuolisesti. Ei me haluta olla millään tavalla epäoikeudenmukaisia kenellekään."

Mä uskon tämän täysin joka kerta, kun kuulen sen työyhteisössä. Ja arvostan sitä aidosti. Silti mulla on tarve ravistella ajatusta. ☝️

Mitä yksilöllisyyden huomioiminen oikeastaan tarkoittaa? Mennään hetkeksi vähän ääripäihin. 🥸

Pahin skenaario olisi tietenkin räikeä suosiminen. Että pomo valitsisi omat lempparityyppinsä, jotka saisivat aina parhaat lomaviikot, tuoreimmat kaffepullat ja parhaat työpisteet, kun muut tyytyisivät kuiviin Marianne-kekseihin, puutarhapöytään ja puujakkaraan. Yksilöllisyyden huomioiminen ei ole sama asia kuin suosiminen. 💥

Tasapuolisuus on myös hieno tavoite. Harmillisesti se kuitenkin joskus tarkoittaa käytännössä sitä, että tehdään kaikille samat säännöt, käytännöt ja toimintatavat. Selkeää ja helppoa, ymmärrän kyllä. Silloin laitetaan kaikki samaan muottiin. M***a se, mikä auttaa yhtä onnistumaan, voi kuormittaa toista. 🧐

Ja sitten ihmetellään, miksi Pirkko-Pekka pyörittelee silmiä palaverissa muttei sano mitään, Maija-Mikko hermostuu puuttuvista nitojan niiteistä ja Hilkka-Heikillä näyttää olevan kestotatti otsassa. 😅

Yksilöllisyyden huomioiminen on yksi työelämän vaikeimmista tasapainoilua vaativista asioista. Se on yhteispeliä. 🔥

Organisaation vastuulla on rakentaa rakenteet, jotka mahdollistavat erilaiset tavat onnistua. Yksilön vastuulla on tunnistaa ja sanoittaa omia vahvuuksiaan, tarpeitaan ja toimintatapojaan. 💎

Käytännössä se tarkoittaa esim. sitä, että periaatteet on kaikille samat, m***a ratkaisut voi olla erilaisia. Ihmisiä johdetaan vahvuuksien kautta, kysytään mitä kukin tarvitsee onnistuakseen ja tehdään päätöksistä läpinäkyviä. 🙌

Kun yksilöllisyys ymmärretään yhteiseksi vastuuksi, siitä hyötyy kaikki. Työ sujuu paremmin, väärinymmärryksiä syntyy vähemmän, kuormitus vähenee ja ihmiset pääsee käyttämään vahvuuksiaan. 💡

Just tässä mä autan työyhteisöjä - hermoston yksilöllisyyttä ymmärtäen. 🩵

Uskaltaako teidän tiimi tänä syksynä katsoa yksilöllisyyttä uudesta näkökulmasta ja rakentaa työyhteisöä, jossa erilaiset ihmiset voi onnistua yhteisten tavoitteiden eteen vieläkin paremmin? 🤝