Myötätuuli valmennus oy

Tämän aamun Hesarin artikkeli osui ja sattui.

Annika Saarikko puhuu siinä nuorten mielenterveyskriisistä ja YTHS vastaanotoilla näkyvästä ahdistuksesta.

Lukiessani syntyi m***a mietettä ja kysymystä, yksi niistä on: Kuinka suuri osa pahoinvoinnista kuuluu oikeastaan hoitaa ihmisen pään sisällä?

Jos ihminen on yksinäinen, tulevaisuus näyttää epävarmalta, rahat ovat tiukassa, opiskeluyhteisö löytyy lähinnä Teamsista ja puhelin tuo tuntikausia päivässä silmien eteen muiden onnistumisia, kriisejä, sotia ja vaatimuksia olla parempi versio itsestään, ahdistus ei kuulosta kovin käsittämättömältä reaktiolta.

Terapiaa tarvitaan. Mielenterveyden häiriöt ovat todellisia, ja oikea-aikainen hoito voi olla ihmiselle ratkaisevan tärkeää. Samalla meidän pitäisi uskaltaa puhua siitä, kuinka paljon yritämme hoitaa yksilössä ongelmia, joiden juuret ovat hänen ympärillään.

Olemme vieneet opiskelua verkkoon, työntekoa koteihin, palveluita sovelluksiin, keskusteluja viesteihin ja suuren osan sosiaalisesta elämästä ruuduille. Sitten olemme huolissamme yksinäisyydestä, keskittymiskyvystä ja siitä, etteivät nuoret osaa riittävän hyvin vuorovaikutus- ja työelämätaitoja.

Kuinka he olisivat voineet näitä taitoja oppia?

Ihmissuhdetaidot eivät ilmesty ihmiseen täysi-ikäisyyden mukana. Pettymysten sietämistä opitaan pettymällä turvallisesti muiden joukossa. Erimielisyyttä opitaan olemalla eri mieltä ja huomaamalla, ettei suhde siihen kaadu. Työelämätaitoja harjoitellaan tilanteissa, joissa joku kysyy, auttaa, ärsyttää, haastaa ja tarvitsee sinua.

Siihen tarvitaan ihmisiä.

Siksi minua häiritsee sukupolvipuhe, jossa nuoria moititaan liian herkiksi tai huonosti vastoinkäymisiä sietäviksi. Resilienssiä tarvitaan, vastuuta omasta elämästä tarvitaan ja kaikkea pahaa oloa ei pidä tulkita sairaudeksi.

Silti on kohtuutonta rakentaa ympäristö, jossa luonnollinen yhdessäolo vähenee, ja arvostella sen jälkeen nuoria siitä, etteivät he hallitse taitoja, joita juuri yhdessä olemalla opitaan.

Ylipäätään mielenterveyskeskustelussa pitäisi kysyä nykyistä useammin ensin: Mitä tämän ihmisen ympärillä tapahtuu?

Kaikkea kärsimystä ei voida poistaa yhteiskuntaa muuttamalla. Kaikkea kärsimystä ei myöskään pidä lääketieteellistää yksilön ongelmaksi.

Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä. Siinä ei ole mitään vanhanaikaista tai pehmeää, se on aika kova inhimillinen tosiasia.

”Odotas… mitä tähän nyt vastaisi… hmm…”

Kun asiakkaani sanoo jotain tuon kaltaista tai ei sano hetkeen mitään, taputan mielessäni käsiäni yhteen.

En siksi, että hän on ehkä hämmentynyt, vaan siksi, että hän on saattanut päästä ensimmäisen, automaattisen pikavastauksensa taakse. Siihen kohtaan, jossa vastausta pitääkin vähän etsiä.

Siksi hyvä kysymys tai hiljaa oleminen ja odottaminen voi olla parempi kuin hyvä neuvo.

Neuvo kertoo helposti, mitä toisen pitäisi ajatella tai tehdä. Kysymys voi auttaa ihmistä huomaamaan jotakin, mitä hän ei ollut vielä itse huomannut.

Tämä pätee valmennuksessa, johtamisessa ja ihan tavallisessa keskustelussa. Juuri siksi yksi vaikeimmista vuorovaikutustaidoista on malttaa olla tietämättä toisen puolesta.

Kaikkea ei tarvitse ratkaista heti, usein kannattaa ensin kuunnella vähän pidempään.

Ja kestää se pieni tai pidempikin hiljaisuus.

❤️

Hip hurraa!

NLP Practitioner - ja NLP Master Practitioner -koulutukset alkavat syyskuussa Espoossa.

Tutustu sisältöihin kommenttikentässä olevien linkkien kautta - ja kun NLP kutsuu, ilmoittaudu mukaan. Haluatko lisätietoa? Ota yhteys Anuun 040 5108246 tai Tuuliin 050 414 5179.

Kouluttajat ☀
NEWAY / Anu Vihonen & Myötätuuli valmennus / Tuuli Paltemaa

Tule mukaan juttelemaan ja kokeilemaan

Maksuton NLP-ilta keskiviikkona 2.9. klo 18.00 - 19.30 Zoomissa.
Aiheena "Rohkeutta olla mukana omana itsenä - Mitä sosiaalinen rohkeus on ja miten sitä voi vahvistaa?”.

Tutkimme sosiaalista rohkeutta käytännönläheisesti ja teemme aiheeseen liittyviä harjoituksia. Iltaan osallistuminen ei edellytä aikaisempaa kokemusta NLP:stä ja toki sitä voi olla.

Ohjaajina NLP Trainerit Anu & Tuuli.

Ilmoittautumislinkin löydät kommenttikentästä.

En ymmärrä ollenkaan!

Meillä ihmisillä taitaa olla vahva halu ymmärtää. Haluamme ymmärtää puolisoa, työkaveria, lasta, sairautta, kuolemaa, epäoikeudenmukaisuutta ja välillä koko maailmaa.

Ymmärtäminen tuo järjestystä. Kun tiedän, miksi toinen toimii niin kuin toimii, minun on usein helpompi suhtautua häneen.

Onko halulla ymmärtää ja tarpeella ymmärtää eroa?

Kun haluan ymmärtää sinua, voin olla utelias. Kysyn, kuuntelen ja olen valmis siihenkin, että käsitykseni muuttuu.

Kun minun tarvitsee ymmärtää sinua, saatan tarvita selityksen ennen kaikkea helpottaakseni omaa oloani. Miksi toimit noin? Miksi ajattelet noin? Miksi et voisi toimia toisin? Silloin voin huomaamattani kuunnella saadakseni selityksen sen sijaan, että oikeasti kuuntelisin ihmistä.

Psykologiassa tunnetaan kognitiivisen sulkeuman tarve: epävarmuus tuntuu epämukavalta, joten mieli haluaa löytää vastauksen ja saada asian järjestykseen. Joskus ensimmäinen riittävän hyvältä kuulostava selitys alkaa tuntua totuudelta.

Ajattelen, että ymmärtämisen rinnalle tarvitaan hyväksymistä. Voin hyväksyä, että kokemuksesi on sinulle totta, vaikka en itse ymmärtäisi sitä. Voin hyväksyä ihmisen todellisuuden hyväksymättä hänen kaikkia tekojaan.

Ja joskus voin joutua hyväksymään myös etten ymmärrä vaikka miten yritän.

Voi olla, että yksi vaikeista taidoista on kyky olla toisen ihmisen rinnalla ilman, että saan häntä kokonaan selitetyksi.

Riinan hyvä harkka/kokeilu.

Pieni testi: mikä oikeasti pitää sinua jumissa?

Mieti yksi asia elämässäsi, joka jumittaa, ärsyttää tai tuntuu vaikealta muuttaa.
Työ. Raha. Parisuhde. Oma tekeminen. Yrittäjyys. Hyvinvointi. Ihan mikä tahansa.
Ota paperi ja kirjoita tämän lauseen jatkoksi mahdollisimman m***a vastausta:

”Olen tässä tilanteessa, koska…”

Älä sensuroi itseäsi. Kirjoita kaikki, mitä mieleen tulee.

Katso listaasi. Löytyykö listastasi jotain vastaavanlaisia:

”Koska mulla ei ole tarpeeksi rahaa.”
”Koska olen liian vanha.”
”Koska mulla ei ole aikaa.”
”Koska en ole tarpeeksi hyvä.”
”Koska en uskalla.”
”Koska meidän suvussa ei ole koskaan tehty niin.”
”Koska olen aina ollut tällainen.”
”Koska muut eivät hyväksyisi sitä.”
”Koska ensin pitäisi saada tämä muu asia kuntoon.”
”Koska joku muu on jo parempi.”
”Koska en halua tuottaa pettymystä.”
”Koska minun pitäisi olla järkevä.”
”Koska minun kuuluu…”
”Koska tässä iässä pitäisi jo tietää.”

Sitten pysähdy jokaisen lauseen kohdalla ja kysy:

👉 Onko tämä oikeasti fakta? Onko se aina ja joka paikassa totta? Ihan ainako pitää olla järkevä? Kuka sanoo, että pitää olla järkevä? Kenen mielestä kuuluu..? Eikö tosiaan koskaan ole ollut tarpeeksi rahaa ja eikö oikeasti tulevaisuudessa voi olla? jne.

Vai onko tämä uskomus, jonka olen oppinut pitämään faktana?

Sillä joskus se, minkä kuvittelemme olevan ulkoinen este, onkin meidän oma ajatusmallimme.

”Ei onnistu.”
”Ei ole minua varten.”
”En voi.”
”En saa.”
”En pysty.”
”Ei meidän suvussa.”
”Mitä muutkin ajattelevat.”

Ja kun tällaisia ajatuksia alkaa bongata, niille voi myös alkaa tehdä jotain.

💬 Tee harjoitus ja kerro kommenteissa: mikä rajoittava uskomus löytyi sinun listaltasi?

Tai jos et vielä uskalla paljastaa sitä, kirjoita edes yksi sana. 😉

Ja jos haluat oppia tunnistamaan ja muuttamaan omia ajatus- ja toimintamallejasi syvemmin, NLP Practitioner -koulutus on juuri sitä varten. Vielä ehtii ilmoittautua mukaan. Katso lisätiedot ja ilmoittaudumukaan: oivalluksentaikaa.fi/palvelut

Ehkä ensimmäinen askel muutokseen on huomata, mikä ajatus on ollut sen tiellä.

Pieni testi: mikä oikeasti pitää sinua jumissa?

Mieti yksi asia elämässäsi, joka jumittaa, ärsyttää tai tuntuu vaikealta muuttaa.
Työ. Raha. Parisuhde. Oma tekeminen. Yrittäjyys. Hyvinvointi. Ihan mikä tahansa.
Ota paperi ja kirjoita tämän lauseen jatkoksi mahdollisimman m***a vastausta:

”Olen tässä tilanteessa, koska…”

Älä sensuroi itseäsi. Kirjoita kaikki, mitä mieleen tulee.

Katso listaasi. Löytyykö listastasi jotain vastaavanlaisia:

”Koska mulla ei ole tarpeeksi rahaa.”
”Koska olen liian vanha.”
”Koska mulla ei ole aikaa.”
”Koska en ole tarpeeksi hyvä.”
”Koska en uskalla.”
”Koska meidän suvussa ei ole koskaan tehty niin.”
”Koska olen aina ollut tällainen.”
”Koska muut eivät hyväksyisi sitä.”
”Koska ensin pitäisi saada tämä muu asia kuntoon.”
”Koska joku muu on jo parempi.”
”Koska en halua tuottaa pettymystä.”
”Koska minun pitäisi olla järkevä.”
”Koska minun kuuluu…”
”Koska tässä iässä pitäisi jo tietää.”

Sitten pysähdy jokaisen lauseen kohdalla ja kysy:

👉 Onko tämä oikeasti fakta? Onko se aina ja joka paikassa totta? Ihan ainako pitää olla järkevä? Kuka sanoo, että pitää olla järkevä? Kenen mielestä kuuluu..? Eikö tosiaan koskaan ole ollut tarpeeksi rahaa ja eikö oikeasti tulevaisuudessa voi olla? jne.

Vai onko tämä uskomus, jonka olen oppinut pitämään faktana?

Sillä joskus se, minkä kuvittelemme olevan ulkoinen este, onkin meidän oma ajatusmallimme.

”Ei onnistu.”
”Ei ole minua varten.”
”En voi.”
”En saa.”
”En pysty.”
”Ei meidän suvussa.”
”Mitä muutkin ajattelevat.”

Ja kun tällaisia ajatuksia alkaa bongata, niille voi myös alkaa tehdä jotain.

💬 Tee harjoitus ja kerro kommenteissa: mikä rajoittava uskomus löytyi sinun listaltasi?

Tai jos et vielä uskalla paljastaa sitä, kirjoita edes yksi sana. 😉

Ja jos haluat oppia tunnistamaan ja muuttamaan omia ajatus- ja toimintamallejasi syvemmin, NLP Practitioner -koulutus on juuri sitä varten. Vielä ehtii ilmoittautua mukaan. Katso lisätiedot ja ilmoittaudumukaan: oivalluksentaikaa.fi/palvelut

Ehkä ensimmäinen askel muutokseen on huomata, mikä ajatus on ollut sen tiellä.